Treeniviikko 4

Ajattelin startata tällaisen treeniviikkopäivityksen ainakin tähän kevään korville kun koitetaan saada itsemme polku-ultrakuntoon ennen NUTS Karhunkierros 53 km:n kisaa. Tavoitteena on päästä maaliin hyvässä hapessa, joten keskitytään laadukkaaseen peruskuntotreeniin, onnistuneisiin kilometreihin, hyvään lihastasapainoon ja vammojen ennaltaehkäisyyn.

Treenisuunnitelma sisältää juoksua, kuntosalia ja venyttelyä. Juoksuohjelman meille on tehnyt kokkolalainen ultramatkan juoksija, ja voisin sitä availla ihan omassa postauksessa vähän myöhemmin. 

Mutta nyt siihen treeniviikkoon numero 4:


Maanantai

Lepo

Tiistai

Kuntosali 1 h 20 min

Keskiviikko

Peruskuntolenkki 10 km/1 h 24 min (sykkeet alle 135) matolla 

Torstai 

Kuntosali 1 h 20 min

Perjantai

Vauhtikestävyyslenkki 11 km/1 h 12 min matolla

Lauantai

Lepo/koiratarhojen siivousta ja kaksi metsälenkkiä koirien kanssa

Sunnuntai

Pitkä lenkki ulkona 15 km/1 h 59 min


Juoksukilometrejä yhteensä 36 km. 
Aktiivista liikuntaa yhteensä 7 h 25 minuuttia.


Viikko sujui lähes suunnitelmien mukaisesti. Ainoa tärkeätärkeä asia mikä jäi on venyttely! Siihen olen kyllä panostanut viime aikoina, ja hämmästelenkin nyt että miten tuli näin mokattua. Mutta tänään pitää ottaa homma taas haltuun. Alkaisi muuten jalat kaivata jo hierontaa, joka on varattu ensi viikolle. 

Säännölliset juoksutreenit alkavat jo sujua vaikka noin 80 % niistä on menyt kelien vuoksi matolla. Jostain syystä luottonastat on alkaneet kalvaa vasemman jalan pääliosaa, ja joudun nyt juoksemaan nastattomilla kengillä. Mattojuoksua taasen jalat kestää hienosti (ainakin noilla Feetin kengillä). Meillä kotopuolessa kaltevat ja liukkaat tiet eivät houkuttele juoksemaan, joten vaihtoehtona on töpsytellä matolla tai mennä kaupunkiin juoksemaan kunnolla hoidetuille pyöräteille. 

Sykemittarin hankkimisen jälkeen en ole enää juossut peruskuntooni nähden liian nopeilla vauhdeilla, vaan keskittynyt noihin puhtaisiin pk-suorituksiin ja pyrkinyt vain saamaan onnistuneita kilometrejä alle nopeudesta välittämättä. Kyllä ne sieltä nousee. :)




Mites muiden viime viikko meni? Onko tämän viikon treenit jo suunniteltu vai menettekö fiilispohjalta? :) 


Mitä löytyy liikkujan lautaselta

Jos laittaisin itseni johonkin ruokavaliokategoriaan olisin varmaankin pescovegetaristi. Syön kananmunia, maitotuotteita ja kalaa, mutten esimerkiksi kanaa tai punaista lihaa. Äyriäiset menee samoten kaikki muut nilviäiset. Mieheni kuvailee ruokavaliotani siten että en syö mitään millä on keuhkot. :D 

En ole kasvissyönnin suhteen mikään hienohelma vaikka olenkin elänyt siihen tyyliin yli puolet elämästäni. Kokkailen sujuvasti jauhelihat ja paistan kanat jos on tarvetta, mutta makutakuuta en anna. Pienin myös koirien jauhelihalevyt, käsittelen hirvenrääppeet, pilkon maksan ja pienin vaikka lehmän jos sille on tarvetta.



Voin ihan rehellisesti sanoa että tykkään kasvisruuasta. En osta vihanneksia, juureksia ja hedelmiä vain pakosta, vaan ne on oikeasti se maistuvin osa ruokavaliota. Yleensä asioidaan halpakauppa Lidlissä jossa ostoskori täyttyy pääosin hevipuolen jutuista. Viikon ostokset tulee tehtyä yhdellä kertaa ja muuten haettua lähinnä täydennystä. 

Kauppaan menee noin 100 euroa viikossa kahden hengen taloudessa plus miinus parikymppiä, mihin on laskettu kaikki muutkin tarpeet kuten pesuaineet ja leivinpaperit. Summa ei ehkä ole pienin mahdollinen mutta tämän verran me ollaan valmiita sijoittamaan jokapäiväiseen hyvinvointiin. Ei enää kiitos niitä opiskeluajan alle 50:n euron viikkobudjetteja..

Syön mieluiten puhdasta, prosessoimatonta, tuoretta, lähellä tuotettua ruokaa. Mutta let's face it; aina se ei ole mahdollista.


Ostan lähiruokaa, suomalaista ja luomua kun se on mahdollista. Aina ei talousrahat riitä tai luomuvaihtoehto näyttää kulahtaneelta joten silloin mennään jollain muulla. On kiva ajatella että edessä napottava ruoka-annos on mahdollisimman puhtaista aineista kasattu ja tuotettu jossain lähellä. Kokkolassa toimii aktiivinen Reko-lähiruokaryhmä josta saa esimerkiksi ulkokanan luomumunia.


Mitä lautasella nyt 


Meillä on miehen kanssa meneillään ruokavalion parannus ja ollaan syöty muutama viikko melko tarkasti. Nyt menee melkoiset määrät kasviksia ja hedelmiä sekä marjoja, pähkinöitä, siemeniä täysjyväviljoja, puhtaita proteiineja ja hyvinvointia tukevia vitskuja. Herkkuja tai alkoholia ei nautita lainkaan ja napostelu pidetään minimissä. Vedenjuonnin kanssa minulla ei ole koskaan ollut ongelmia, mutta siinäkin on aina pientä parannettavaa.

Tarkoituksena olisi saada optimaaliset energiat ravinnosta ja kenties muutama kilo karistettua pois jalkojen päältä kevään ultramatkaa ajatellen. Paria kiloa enempää ei ole tarvettakaan tiputtaa, sillä olen melkoisen tyytyväinen nykyiseen painoon jo nyt.  Miehellä taasen tuppaa syömiset jäämään liian vähiin runsaaseen liikuntaan nähden, joten hänellä tämä on puhtaasti syömiskuuri terveellisellä ruualla ja toivottavasti sekä energiatasot että paino vähän nousisi. :) Mistään kitudieetistä ei todellakaan ole kyse, vaan ruokaa saa ja pitää syödä paljon että elimistölle riittää energiaa kaikkeen tarpeelliseen. Erityisesti juoksija tarvitsee niitä hiilareita energialähteeksi.

Ruokarytmitys menee kutakuinkin:

6:00 aamupala
9:00 kahvi ja pieni välipala
11:30 lounas
14:00 välipala
(banaani ja salipalkkari)
17-19:00 iltaruoka
21:00 iltapala

Ruokarytmi on tuollainen oikeastaan poikkeuksetta oli sitten kiristely päällä tai ei. Aamupuuro on ehdoton must ja tykkään syödä usein jotta verensokerit pysyy tasaisena. Tässä vielä yhden päivän ruuat kuvina:



Minun ideologiaani sopii hyvin 80/20 -ajattelumalli, eli kun pääosan viikosta syö terveellisesti ja riittävästi kunnollista ruokaa, niin niitä herkkujakin voi syödä hyvällä omallatunnolla. :)





Miltä teidän lautasenne näyttää?  



Rätti ja moppi UKK-puistossa


Oletteko tutustuneet tähän projektiin? Kapua-hanke on jo ennestään tuttu (vuosittain vaihtuva Kapua-tiimi kerää varoja kehitysmaiden tukemiseksi kiipeämällä maailman vuorille) mutta tähän naiseen tutustuin vasta Lapin kansan artikkelin myötä. Melko hieno idea! 

Mari Heinonen aikoo siis lähteä koiransa Aidan kanssa UKK-puistoon patikoimaan ja pyrkii samalla autiotupia siivoamalla keräämään lahjoituksia Kapua-projektille. 
"Lähden ulkoiluttamaan koiran lisäksi rättiä ja moppia Urho Kekkosen kansallispuistoon.""Kaksi kärpästä yhdellä iskulla – vapaaehtoistyötä myös retkeilyn hyväksi."
"Heinonen on päättänyt siivota pariviikkoisen hiihtovaelluksensa aikana 10 reitin varrelle osuvaa UK-puiston autiotupaa ja kerätä operaation avulla varoja kehitysyhteistyöhön. Matkan ja puhdistusten etenemistä voi seurata netin kautta ja halukkaat tukijat voivat osallistua kampanjaan sopivaksi katsomallaan summalla.– Vapaaehtoisen osallistumismaksun maksamalla tuet sekä kutsumattomien villakoirien häätämistä autiotuvista että lasten, nuorten ja naisten koulutuksen ja terveyden edistämistä, Heinonen esittelee."
Ihana kun tällaisia ihmisiä on olemassa! Onko muut törmäneet tähän aiemmin? Pitää kyllä laittaa muutama ropo itsekin hyvän asian puolesta. :)



Seuraa Instagramissa/Facebookissa

Mun lempparit

Lempparivaruste on just se objekti joka tuottaa iloa aina kun sitä käyttää. Se toimii käyttötarkoituksessaan moitteettomasti ja lisäksi omaa sen "jonkin jutun" joka tekee siitä spesiaalin. Lempparivaruste ei ole vain tavallinen tuote.

Takomorunnersin viikkohaasteena oli jonkin aikaa sitten suosikkivarusteet urheilussa ja siitäpä ajattelinkin kirjoittaa vähän tälleen jälkijunassa. Olen jo aiemmin tunnustautunut välineurheilijaksi ja saan kovasti nautintoa siitä että omistan laadukkaat ja tarkoitukseen sopivat varusteet lajissa kuin lajissa. Ajattelinkin kasvattaa tätä aihetta sen verran, että kerron kolme lempparivarustetta kolmessa varsin erilaisessa touhussa, eli juoksussa, rekikoiraurheilussa ja vaeltamisessa.

Aloitetaan siitä juoksusta. Juoksussa arvostaa varusteiden keveyttä ja hengittävyyttä. Varusteiden toki toivoo olevan kestäviä ettei niitä tarvitse jatkuvasti uusia, mutta on selvää että juoksukengät kestävät sen minkä kestävät ja sitten ne uusitaan. Materiaalien pitäisi kestää pesua suht korkeassa lämpötilassa.


Flipbelt on lähes aina vyöllä juostessa, mikäli juoksureppu on yliampuva valinta. Sinne sujahtaa 0,25 l pehmeä juomapullo, pari geeliä ja puhelin. Flipbelt on tuollainen vyötärömakkara joka pujotetaan päälle ylä- tai alakautta. Se ei hölsky kuten erilaiset juomavyöt tuppaavat tekemään, ja pitää talvella geelit ja juomat sulana mikäli puetaan päälyvaatteiden alle. Flipbelt on myös varsin huomaamaton salilla.


FEET-juoksukengät on päässeet nyt lenkkari nro. 1 -kategoriaan (syrjäyttivät Salomonin Speedcross Pro't). Ne on söpöt ja aina yhtä kiva vetäistä jalkaan niin maastoon kuin matolle. Lue lisää feeteistä täältä.


Salomonin juoksureppu Advanced skin 12 syö sisäänsä 2 litran juomarakon ja kaiken mitä pitkällä juoksulenkillä voi kuvitella tarvitsevansa. Olkahihnoihin saa kaksi puolen litran juomapulloa ja geelipaikkoja löytyy sivuilta. Halusin tuollaisen liviimallisen juoksurepun joka istuisi selkään hölskymättä ja Salomon täyttää toivotut kriteerit. Tilaa tuossa on vaikka pienelle päivävaellukselle mutta harvemmin tulee kovin täyteen pakattua juoksulenkeillä. 


Rekikoiraurheilussa varusteiden tulee olla ennen kaikkea kestäviä ja painolla ei ole niin väliä. Muutamaa lisäkiloa ei huomaa reen kyydissä missään, mutta ongelmissa ollaan jos ultrakevyt reki hajoaa kymmenien kilometrien päässä lähimmästä autotiestä. Kisoissa on tietenkin sitten ihan eri juttu että millaisen hornetin sitä valitsee. :P Syksyllä tuulenpitävyys ja jonkinmoinen sateen (tai mudan) hylkiminen ovat tärkeimpiä juttuja. Ja tietenkin se että vaatteita tulee pestyä noin tuhat kertaa vuodessa koska ne likaantuvat.


Arktic -tobogganreki - hienoa suomalaista käsityötä. Halusin reen joka kestää sukupolvelta toiselle ja lähinnä paranee ajan kuluessa. Tässä valinnassa ei syynätty grammoja tai muita pikkuseikkoja. Arktic -reki on yksinkertaisesti kaunis käsityönäyte ja ohjattavuudeltaan ja kuljetuskapasiteetiltaan omaa luokkaansa. Sanomattakin selvää että tällä on mukava kruisailla!


Hornet-reki edustaa sitä toista ääripäätä verrattuna isoon kuormarekeen. Se on kevyt ja notkea ja sopii hyvin lyhyeen ja vauhdikkaaseen ajamiseen. Omalla neljän koiran valjakolla Hornet on se tavallisempi valinta, sillä se on helppo nostaa kuljetukseen auton katolle tai purkaa pienempiin osiin. Ostin sen vuosia sitten käytettynä ja olen joutunut uusimaan vain kuluvia osia eli jalaksia. Todella laadukas ja luotettava tuote; todellakin hintansa veroinen.


Rekikoiraurheiluun sopivat vaatteet ovat kestäviä ja tukevia. Kuten kaikessa pukeutumisessa suosin kerroksia, ja mietin melko kauan minkä tuulenpitävän kerroksen hankkisin valjakkohommiin. Pääsin sopivasti talvivaellusharrastuksen myötä tutustumaan suomalaisen Sastan kuorivaatteisiin, ja ihastuin heti tarkasti suunniteltuun 3poles-asuun. Se on muuten tainnut pärjätä Retki-lehden testeissäkin aika hyvin. Takissa on aivan järjettömän hyvä huppu ja riittävästi liikkumavapautta. Housut on kätevät henkselimallit kokopitkillä vetoketjuilla varustettuina.

Vaeltamisessa ideaalivaruste yhdistää juoksun ja rekikoirailun, eli varusteen pitäisi olla sekä kevyt että kestävä. Vaellusvarusteita on niin paljon ja moneen eri käyttöön että on hirveän vaikea valita lempparit! Telttoja meillä on ollut monen monituista, mutta kestosuosikiksi on jäänyt "Fjällun viewi" joka on hieman erikoiseen tyyliin toteutettu kupoli. Oma selkä taasen on niin notko että yleisesti ottaen selkää nuolevat kiipeilyrinkat (esim. Jack wolfskin) istuvat siihen parhaiten. Yllärinä myös Ospreyn rinkat tuntuvat sopivan.


Osprey Xena 85-rinkka. Koska naisetkin voi halutessaan kantaa isoja ja painavia rinkkoja. Se on iso, se on pinkki ja se istuu tällaiseen notkoselkäänkin kuin liimattu. Meillä ei ole Ospreyn kanssa vielä kovin pitkää taipaletta takana mutta ilolla nakkaan sen selkääni joka kerta.


Meillä on valehtelematta asunut vuosien varrella melko monta telttaa. Olen halunnut kokeilla erilaisia vaihtoehtoja ja yleensä hankkinut teltat käytettynä. Mielenkiintoni heräsi Fjällräven Akka View-teltan ilmestyessä markkinoille. Olimme juuri lähdössä Islantiin vaeltamaan ja tarvitsimme sinne itsestäänseisovan teltan. Ostin sen ihan uutena, ja rakkaussuhde syttyi välittömästi. Se on pitkälle ihmiselle ihanan korkea, helppo pystyttää ja tukeva. En usko että Viewi on lähdössä kovin nopeasti kiertoon.


Trangia on ehkä se perinteisin retkikeitin ikinä. Se on helppokäyttöinen, tukeva, monipuolinen (toimii vaikkapa pitsauunina) ja kestävä. Me käytetään Trangiaa kaasulla. Muutama trangian tuoma extragramma neutraloituu sen käyttömukavuudessa. Soolovaellukselle toki otan vähän pienemmän keittimen mukaan.

 

Haastan teidätkin kertomaan lempparivarusteistanne! Mitkä varusteet tuottavat teille hyvää fiilistä?



Seuraa Instagramissa/Facebookissa

FEET-juoksukengät kiertoon!

Nyt on kuulkaas sellainen juttu että minulta löytyisi yhdet ylimääräiset FEETin kengät koossa 41,5. Kengät on saatu kenkävalmistajan arvonnasta. Ne on käyneet yhdellä lenkillä ja todettu liian suuriksi joten en pysty niitä itse käyttämään.  Haluaisin kuitenkin että nämäkin yksilöt pääsisivät käyttöön! 

Lahjoitan siis nämä naisten supersöpöt pinkki-harmaat FEETit (ovh. 99 €) postikulujen hinnalla hyvään kotiin. Ainoa toive on että kirjoitat kengistä käyttökokemuksia joko omaan blogiisi tai minulle, ja julkaisen sitten sen blogissani. 

Kenkien koko on tosiaan 41,5 ja se pitää melko hyvin paikkansa. Kengät on ennemminkin reilut kuin naftit. Tarkempia kokotietoja voi tutkia kenkävalmistajan sivuilta. Jos värillä ei niin ole väliä niin sanoisin että nämä menevät myös miehen jalkaan. 

Laita viestiä tähän alle tai "blogin takana" löytyvään sähköpostiin. Nopein ilmoittautuja saa kengät käyttöönsä. :)



Seuraa Instagramissa/Facebookissa

FEET -juoksukengät



Tuossa syksymmällä minulla kävi ihan älyttömän hyvä tuuri. Vanhoista Adidaksen maantiekiitäjistä alkoi hönkä loppua, ja katselin jo epätoivoisena että mistäs löytyisi riittävän leveä juoksukenkä omaan jalkaani. Ongelmakohta on minulla varvasalue, josta löytyy peräti molemmista jaloista aikoinaan murtuneet ja virheasentoon luutuneet pikkuvarpaat. Ne on silleen mukavasti mutkalla ja kääntyvät liian kapeissa kengissä nimettömien alle aiheuttaen kipua. 


Takomorunners sai testiin uusia Feet-juoksukenkiä mutta eihän niitä kaikille halukkaille tietenkään riittänyt. Arvaattekos olinko juhlafiiliksissä kun kuulin kesken Teneriffan reissun että olin voittanut Feetin arvonnassa uudet juoksukengät? 


Minulla on kengännumero yleisesti luokkaa 40-41 ja joskus jopa 42. Vanhat Adidaksen kengät ovat miesten mallia ja kokoa 42, ja yleisestikin kaikki juoksukengät sijoittuu sinne akselille 41-42, ja riittävän leveyden takaamiseksi asioin miesten osastolla. Luotin vahvasti tähän kokemukseen ja tilasin naisten kengät koossa 41,5. Ja ne oli ihan liian suuret! Olin myös puoliksi odottanut että naisten mallissa varpaat menisivät rullalle, mutta ei puhettakaan sellaisesta. Kengät tuntuivat hyviltä mutta pituus oli väärä. 

Feetin asiakaspalvelu oli ihan omaa luokkaansa ja asiantuntevan neuvonnan ja jalan mittailun jälkeen minulle lähetettiin kengät koossa 40. Ja ne on valehtelematta parhaiten istuvat juoksukengät mitä minulla on ollut. Nyt ehkä ensimmäistä kertaa omistan kengät jotka on oikean kokoiset joka suhteessa. Varvasosastolla riittää tilaa leveyssuunnassa, mutta pituuskin on just passeli. Kantapää pysyy hyvin paikoillaan ja kengät istuvat tosi huomaamattomasti jalkaan. Kenkä on myös todella kevyt.



"Shoes don't run, feet do"


Feet-kengissähän on ajatuksena tukea jalan luonnollista liikettä ja vaimennusta, joten siitä puuttuu kaikki "keinotekoinen" tuki ja vaimennus. Kenkä on suunniteltu niin, että jalan iskuvoima maahan siirtyy eteenpäin vievään voimantuottoon. Asiasta voi katsoa havainnollistavaa dataa täältä. Kengissä on todella hyvä rullaavuus ja rakenne ohjaa jalkaa oikeanlaiseen toimintaan. Huomasin tämän konkreettisesti itse vähän vauhdikkaammilla lenkeillä, kun sain päkiäponnistuksen oikeaan paikkaan ja paljon tehokkaammaksi verrattuna (jo melko kuluneisiin) vanhoihin kenkiini. 

Kengän suunnittelijalla Teukka Niskasella on taustaa kilpaurheilussa sekä suorittavalta että valmentavalta puolelta, ja ammatiltaan hän on fysioterapeutti erikoistumisenaan alaraajaproblematiikka ja liikuntalääketiede. Sekä Teukka että kengän toinen suunnittelija Matti Salminen ovat toimineet aiemmin Karhun suunnittelijana. 




Matolla ja maantiellä


Olen nyt juossut kengillä sekä ulkona että matolla, ja kokemukset ovat positiivisia. Kenkä istuu napakasti jalkaan eikä hierrä mistään kohtaa. Olen pyrkinyt pitämään kilometrit vielä kohtuullisena ja vaihdellut eri kenkien välillä että jalka saa tottua uuteen kenkään. Minkäänlaista ongelmaa ei näytä sen suhteen olevan.

Voisi kuvitella että kymppi tai enemmän matolla tuntuisi jo jalkapohjissa vaimentamattomilla kengillä, mutta voin kertoa että näin ei ole. Feetit sopivat todella hyvin mattojuoksuun ja olen myös välttynyt niiltä pieniltä kolotuksilta joita yleensä saan juostuani viikon kaikki lenkit sisällä. Uskon että tämä johtuu asennosta johon Feetit ohjaavat jalkaani ja sitä myöten paremmasta juoksutekniikasta. Kengät ovat myös mukavan hengittävät joten jalka ei pääse hikoamaan. 

Talvijuoksuun Feetit ovat hiukka vilpoisat kun mennään -10 pakkasasteen paremmalle puolelle, mutta siihen saakka menee vielä hyvin paksummalla sukalla. Perusongelmahan "normikengissä" on liika hengittävyys talvikeleillä ja kylmä viima pääsee jaloille. Tämä nyt ei ole mikään todellinen ongelma, sillä yleensä kirpeimmille pakkaslenkeille valikoituu toiset kengät tai ne juostaan sisätiloissa. 

Varusteurheilijana ja turhanpäiväisyyksiin keskittyvänä joudun myös toteamaan että onhan ne ulkonäöllisesti myös aika kivat. <3

Tämän uskomattoman hyvän sattumankaupan seurauksena aion myös jatkossa luottaa Feetin kenkiin. Kehitystyö näyttää olevan aktiivista joten jännä nähdä millaisia malleja sieltä tupsahtaa markkinoille.


Onko teillä kokemuksia Feetin kengistä? 

Instagram

Luontoloinen. Theme by BD.