Ehdolla Nordic Outdoor Bloggeriksi



Hauskoja uutisia! Sain sopivasti syntymäpäivänäni ilmoituksen, että blogini on poimittu ehdolle Nordic Outdoor Blogger Award 2017 -titteliin. Kilpailun järjestää Addnature - verkkokauppa yhdessä Norjan, Ruotsin ja Tanskan kauppojen kanssa. 


Kilpailu on jaettu kahteen eri kierrokseen. Ensimmäinen kierros käydään kussakin maassa, jossa lukijat pääsevät äänestämään suosikkiaan kyseisen maan blogien joukosta. Kilpailujärjestäjä arpoo kaikkien äänestäneiden kesken 5 kpl 20 €:n lahjakorttia Addnature.fi - verkkokauppaan.

Äänestys on käynnissä kilpailusivulla 20.11.2017–3.12.2017. Eniten ääniä saanut bloggaaja kustakin maasta jatkaa finaalikierrokselle, jossa Haglöfs valitsee voittajan, joka kruunataan Nordic Outdoor Blogger Award 2017 –tittelillä. 






Olisin kovin kiitollinen, mikäli kävisit klikkaamassa äänestysnappia minun hyväkseni! :)





Treeniviikot 44 ja 45



Polkujuoksuohjaajakurssin jälkeen oli kiva pitää pari päivää vapaata juoksusta. Alkuviikosta kävin lähinnä kävelyillä illalla ja lounasaikaan. Keskiviikkona piti päästä taas avantoon ja vitsit miten hyvä olo siitä tuleekaan. Illalla on ihanan rentoutunut fiilis ja yöunet maistuu.

Torstaina pääsin taas juoksun makuun kun kävin t_o_d_e_l_l_a hitaan lenkin kotiovelta. Meinasi tulla tuskanhiki ihan vain tuon vauhdin suhteen, mutta siitäkin selvittiin. Kiva tämä pk-kausi yhdistettynä pikkuisen laskeneeseen kuntoon. :D

Lauantaina pääsin tekemään ihanan maastopitkiksen Öjan poluilla. Keli oli liukkauden ja märkyyden takia haastava, mutta hiljaa hipsutellen etenimme ja pidimme välillä taukoa. Joku oli metsuroinut reitillä ja kantanut kaikki risut suoraan polulle melko pitkällä pätkällä. Liekö kiusantekoa? Etenemistä se ainakin hankaloitti.

Seuraavalla viikolla oli ohjelmassa porrastreeniä ja voi veljet miten raskaalta se tuntui. Roskarukan uusitut portaat toimivat tosi hyvin, ja teimme yhteensä kuusi nousua ylös. Porrasosuus meni juosten ja loppumäen kävelimme ylös. Alaspäin otettiin mahdollisimman rentoa ja reippaasti etenevää alamäkijuoksua. Tosi kiva!

Kroppa tuntuu palautuvan melko hitaasti nyt treenistä, joten pitää mennä sen mukaan. Torstaina pääsin tekemään pienen 5 km:n juoksulenkin maantiellä. Jalka ei oikein tykännyt alustasta ja jouduin kävellä osan matkasta. Pitänee taas mennä moikkaamaan jäsenkorjaajaa ennen kuin ollaan samassa tilanteessa kuin viime keväänä.



Viikonloppuna oli suunnitelmissa heittää kympin ”pitkis” lauantaina Sokojan poluilla. Lähdimme miehen kanssa reippain mielin etenemään, ja kuuden kilometrin hujakoilla huomasimme että vissiin tuli mentyä väärää reittiä kun auto on jo näkyvissä… Kävi se näinkin, ja heitimme puuttuvat neljä kilsaa seuraavana aamuna. Olikin kiva saada vähän elimistöä käyntiin ennen isäinpäivän herkkuövereitä.

Olen ottanut lankku & punnerrushaasteen vastaan, eli pari viikkoa on jo vedetty joka päivä kasvavassa määrin näitä ”suosikkilajeja”. Myös leukoja ja dippejä on tullut harva se päivä, eli kyllä tästä vähitellen kuntoudutaan. Vielä kun tohtisi aloittaa tuolla jalalla kuntosalitreenit, mutta eiköhän sekin päivä pian koita. 



Treeniviikko 44

Ma: Lounaskävely 20 min
Ti: Lounaskävely 30 min
Ke: Avantouinti
To: Juoksu 5 km/45 min. Sykevyö vielä hukassa.
Pe: Lepäilyä
La: Polkujuoksu 10 km/1 h 47 min.
Su: Lepäilyä

Treeniviikko 45

Ma: Lounaskävely 30 min
Ti: Mäki/porrastreeni 40 min – 6 kertaa ylös
Ke: Lepäilyä
To: Juoksu 5 km/40 min
Pe: Lepo
La: Polkujuoksu 6 km/1 h
Su: Polkujuoksu 4 km/33 min


Kysymyshaaste remake


Remake postauksesta Kysymyshaaste vol 1



Säännöt:

- Sovellettavissa rennolla otteella - 

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 8 asiaa itsestään
2. Pitää vastata haastajan 8 kysymykseen
3. Haastetun pitää keksiä 8 kysymystä uusille haastetuille.
4. Saat halutessasi nimetä haastettavia mukaan 



8 faktaa minusta:


1. Olen vanha punkkari, vaikka nykyään fanitan lähinnä Saara Aaltoa ja muita positiivisuuden lähettiläitä. Joskus toki kaipaa vähän räväkämpää meininkiä ja pientä synkistelyä, mutta maailmassa ei voi olla liian paljon positiivisuutta. Katos tätä:



2. Olen jouluihminen henkeen ja vereen. Marraskuun pelastaa joululaulut, glögi, lahjojen ostelu ja jouluvalot. Bujo on täyttynyt pitkin vuotta lahjaideoista, ja niiden viilaaminen ja toteuttaminen on aina yhtä mukavaa. Fiilistelen jo nyt aaton villasukkia, piirrettyjä, konvehteja ja jouluruuista pinkeää vatsaa. 

3. Olen ollut edellisessä elämässäni norjalainen kalastajamies. Merituuli, suolavesi, kalan haju, kutittava villapaita ja parkkiintunut nahka tuntuu niin kotoisalta. Asuin jossain niemennokalla ja kalastelin pienellä puuveneellä. Takkuturkkisen koiran nimi oli Rune.



4. En edelleenkään osaa kohtuullistaa tekemisiäni. Kaikki tuntuu ajatustasolla niin hirveän kivalta eikä oikein osaa sanoa ei. Täysbuukattua viikkokalenteria ihaillessa tulee aina mieleen että olis kiva olla kotonakin. Tai ensi vuoden juoksukisoja miettiessä harkitsin tosissani että saisinko mahdutettua kaksi ultramatkaa samalle kuulle kun kumpikin ois niin kivoja. Nice. 

5. Minulla on maailman ihanin perhe, aviomies ja ystävät. Jaksan hämmästellä tätä aina vain uudelleen. Arvostan - ootte rakkaita!



6. Opin joka vuosi uutta treenaamisesta, hyvinvoinnista, jaksamisesta ja oman kropan kuuntelemisesta. Alan ehkä päästä vähitellen jyvälle monesta jutusta, mutta kestää varmasti vuosia että oppi menee perille. Kesti 30 vuotta tajuta etten ole superihminen. :D

7. Minusta on tullut aivan salavihkaisen vaivihkaisesti etelän lomailija. Katselin kaihoisin mielin kuvia meidän Teneriffan reissusta ja viime kesän Kreetan matkasta. Ensi kesänä lähdetään toivottavasti takaisin tuonne paratiisiin paistumaan ja herkuttelemaan! 



8. Kävin juuri Suomen Ladun polkujuoksuohjaajakurssin ja alan taas vetää yhteislenkkejä Kokkolassa. Näemmä järjestötoiminnan määrä on elämässäni vakio, sillä lupauduin Kokkolan ladun johtokuntaan... :D 





Vastaukset minulle esitettyihin kysymyksiin:  

1. Paras vaelluskohde?
Sarek. Se vain on niin vaikuttava ja upea ettei ole toista. Pohjoismaiden retkikohteista on nyt melko hyvä katsaus, ja vaikka Suomessa ja esimerkiksi Islannissa on aivan mielettömiä paikkoja, niin kyllä se Sarek vetää puoleensa.

2. Luottokamasi?

Tähän piti jo hetken miettiä mitä vastaisi. Varusteet alkaa olla kaikki sen verran omaan makuun hyviä että niistä on vaikea nostaa yhtä estradille. Mutta kyllä tähän täytyy vastata Fjällräven Akka View -teltta. Se vain on täydellinen.

3. Oletko ilta- vai aamuihminen?

Mitä enemmän tulee vuosia mittariin sitä vahvemmin muutun aamuihmiseksi. Ysiltä sänkyyn ja kuudelta viimeistään ylös!

4. Mitä muuta harrastat, vai ryynäätkö pelkästään pitkin metsiä?
Harrastan vaikka mitä! Tällä hetkellä aktiivisimpia lajeja ovat juoksu, pyöräily, vaeltaminen ja retkeily, koiravaljakkoajo ja ratsastusjousiammunta. Kokeilen mielelläni uusia lajeja, tosin alan vähitellen ymmärtää elämän asettamat aikarajat ja yritän keskittyä vain niihin hauskimpiin juttuihin.

5. Autiotupa, teltta vai joku lumikuoppaviritystä vastaava?

Valitsen edelleen sen teltan. Mikään ei voita sitä fiilistä kun pääsee pitkän vaelluspäivän jälkeen kömpimään omaan telttaan ja alkaa kokkailla iltaruokaa. Illalla vetäisen makuupussin korviin ja kuuntelen luonnon ääniä.

6. Klassinen, tympeä ja ärsyttävä kysymys: Miksi bloggaat?
Tätä on tullut viime aikoina pohdittua kiireen ja innostuksen puutteen vuoksi. Bloggaamalla tulee usein käsiteltyä asioita vähän perusteellisemmin ja toisaalta löydän sitä kautta paljon positiivisia juttuja. En halua että blogini on täynnä pelkkää valitusta. :)

7. Bravuurisi retkikeittiössä?

Kyllä se on chili con soija nachoilla. Se vain toimii aina.

8. Typerin ostamasi asia?
Aina kun menen ostamaan jotain "edullisempaa versiota" asiasta jonka oikeasti haluaisin mennään metsään ja ryminällä. Onneksi tunnen jo itseni ja ymmärrän ostaa sen oikean, kunnollisen tuotteen heti ensimmäisellä kerralla.


Haastan teidät vastaamaan haasteeseen! Voit vapaasti napata sen itsellesi ja lähteä levittämään. Varmuudeksi heitän haasteen erityisesti seuraamilleni eräiiljäbloggaajille, eli:


Kysymykset sinulle: 


1. Minne olet matkalla kun vaellat?
2. Mitä ilman et lähtisi reissuun?
3. Millainen on sielunmaisemasi?
4. Mikä on seuraavaksi ostoslistalla?
5. Mikä retkeilyyn liittyvä asia sinulla on vielä opettelematta?
6. Jos joutuisit autiolle saarelle kolmeksi kuukaudeksi, mitkä kolme ruoka-ainetta ottaisit mukaasi? Oletuksena on, että tulenteko onnistuu ja puhdasta vettä löytyy, mutta ruuan tulee säilyä lämpimässä.
7. Onko makuupussien comfort -arvot tehty sinua varten?
8. Kuinka omalta osaltasi pyrit edistämään suomalaisten yhteyttä luontoon?
9. Makkara vai vaahtokarkit?
10. Kuka on seikkailjaidolisi?
11. Kuinka nopeasti olet valmis lähtemään?

Treeniviikko 43


Viime viikko tarjoili säiden puolesta vähän kaikkea. Oli aurinkoa, sadetta, plussaa ja pakkasta ja mikä parasta: lunta! Viikko oli liikunnan suhteen taas varsin pyöräilyvoittoinen ja kokonaisuus pysyi vielä varsin maltillisena. Mutta tällä hetkellä kaipaankin juuri tätä rauhallista ja rentouttavaa tekemistä. Mitä enemmän ehdin olla ulkona päiväsaikaan sitä parempi on olla. 

Lounaskävelyt jatkuivat lähes joka päivä, ja sain mukavan puolen tunnin lenkin tehtyä kesken työpäivän. Tämä on tosi hyvä tapa keskeyttää toimistotyöpäivät ja samalla saa ladattua päivänvaloa akkuihin. Kävelylenkki voi olla rauhallinen tai reipas, ja sen voi tehdä yksin tai työkavereiden kanssa. 






Torstaina saatiin tosiaan lunta, ja pitihän se lähteä testaamaan fätillä! Aamun pimeydessä kelailin rauhallisessa lumisateessa töihin ja nautin joka metristä. Työpaikalla ravistelin lumet vaatteista ja aloitin työpäivän iloisella mielellä ja punakkaposkisena. 




Perjantaina ehdin onneksi lounaskävelylle, sillä suuntasimme suoraan töistä junalle ja Helsinkiin. Lauantai meni ystäviä nähdessä ja löysin sattumalta Intersportista Salomonin Speedcross Pro't alelaarista! Vitsi mikä löytö. On nimittäin paras maastokenkä minun jalalleni.

Sunnuntaina menin yhdeksäksi Suomen Ladun toimistolle polkujuoksuohjaajakurssille. Aamulla oli lyhyt teoria jonka jälkeen tehtiin parin tunnin juoksutreeni mäkivedoilla ja tekniikkaharjoituksilla. Tosi mielenkiintoista! Välillä käytiin syömässä ja opiskelemassa lisää, jonka jälkeen vedettiin vielä omat harjoitustreenit koko porukalle. Kyllä päivän ohjelmalla sai yhden sunnuntailenkkeilijän liikuntatarpeen täytettyä ja vähän ylikin. Pitäisi vissiin alkaa treenaamaan vähitellen jos meinaa selvitä ensi vuoden kisoista!




Treeniviikko 43


Ma: Pyöräily töihin fatbikella 20 km/1 h. Työmaapyöräilyä 8 km.
Ti: Lounaskävely 30 min
Ke: Työmaapyöräilyä 8 km ja kävelyä maastossa
To: Fatbike 22 km/1 h 10 min. Lounaskävely 30 min.
Pe: Lounaskävely 30 min.
La: Lepo
Su: Polkujuoksuohjaajakurssi Helsingissä, juoksua yhteensä ehkä pari tuntia plus mäkivetoja

Lokakuinen kahvihetki


Olisiko pitkästä aikaa kahvihetken aika? Maailman paras kahvi valmistuu tietenkin nokipannussa nuotiolla, joten istahda seuraksi kirpeän sykyiseen ulkoilmaan ja vaihdetaan kuulumisia. Samalla saa vaatteet hennon savuntuoksun ja keuhkot raikasta ulkoilmaa. 

Mitä kuuluu juuri nyt? Kesä oli tuttuun tapaan haipakkaa sekä töissä että kotona, joten aikaa piti nakertaa vähemmän pakollisista jutuista. Kuten bloggaamisesta. Nyt on kuitenkin pahin kiire hellittänyt ja on mahdollisuus taas kirjoitella enemmän. Syksyn pimeys tuntuu nyt jotenkin ihanalta. On kiva kun saa ihan luvan kanssa olla hieman saamattomampi ja elää lyhentyvän päivän rytmin mukaisesti. Illalla olen ihan oikeasti oikassut sohvalle ja katsonut telkkarista Walking Deadia, i Zombieta ja muita pimeänaikaan hyvin soveltuvia sarjoja. Seuraatko sinä jotain sarjaa parhaillaan? 




Olen myös ottanut enemmän aikaa liikunnalle ja erityisesti ulkoilulle. Maastopyöräily tuntuu nyt erityisen hyvältä, ja alkaa tuo juoksujalkakin vipattaa. Viikonloppuna osallistun Suomen ladun polkujuoksuohjaajakurssille, josta kertoilen myöhemmin lisää. Geokätköily on tosi hauskoja ja tunnit kuluvat ulkona aivan huomaamatta! Salitreeniä ei ole tullut tehtyä ja siihen haen vielä motivaatioita. Koirien kanssa on aina mukava puuhailla, ja kiva että meidän nuorimmainen on osoittanut lahjoja rekikoirarintamalla. Onko sinulla tällä hetkellä joku laji, joka inspiroi liikkumaan? 

Retkeilemään tekisi nyt erityisen paljon mieli, ja haaveilen lapin lumisista tunturimaisemista. Minulle kelpaisi myös joku lähikohde, kuten aina yhtä kiva Peuranpolku. Runkoreitti on vielä kulkematta, joten saa nähdä ehtisinkö vielä ennen joulua sinne kävelemään rinkan ja koiran kera! Joulun aikaan on viikko lomaa ja ei olla vielä tehty mitään suunnitelmia sen suhteen. Keväälläkin olisi vielä mahdollisuus lähteä jonnekin, esimerkiksi koiravaljakolla tai fäteillä. Onko sinulla retkisuunnitelmia? 




Olipa mukava kun tulit kahvittelemaan! Blogihiljaisuuden jälkeen tuntuu taas vähän vaikealta lähteä liikkeelle, mutta toivottavasti pysyt matkassani ja jätät kommenttia. :)


Oikein ihanaa syksynjatkoa ja talven odottelua jus sulle. Olisi kiva jos kutsuisit kahville ja kertoilisit kuulumisia! 

Viikon 42 treenit



Treeniviikkopostaukset palaavat taas kesätauolta!

Joku on ehkä saattanut bongata somesta, että napattiin itsellemme paikat NUTS Karhunkierroksen 31 kilometrin sarjaan. Tänä vuonna juostiin 53 kilometriä ja 31 km ollaan juostu jo kertaalleen viime vuonna. Syy miksi lähdetään nimenomaa tuolle lyhyemmälle matkalle on ensi vuoden muut suunnitelmat, ja tykkäsin ehkä muutenkin tuosta lenkistä enemmän juurakoiden puuttumisen vuoksi.

Sen pidemmittä puheitta menneen viikon treeneihin. Viikko alkoi reippaasti työmatkapyöräilyllä ja paluumatkalla sain nautiskella auringonpaisteesta. Aamut alkavat olla jo melko pelottavia pimeyden takia ja uusi pyöränvalo on ehdottomasti hankinnassa.

Tiistaina kävin vain puolen tunnin kävelyllä lounaalla ja venyttelin töissä. Illalla mentiin Hällskäretin laavulle paistamaan makkaraa ja syömään älyttömän hyviä perunanyyttejä. Kyllä tällaiset arkea rikkovat rutiinit tekevät ihmeitä jaksamiselle.

Keskiviikkona juoksin kesken työpäivän aluksi parin kilsan matkan palaveriin, ja jatkoin siitä lounaslenkille noin neljän kilometrin verran. Huh miten virkistävää. Meillä on töissä melko puutteelliset sosiaalitilat, mutta onnistuu se vaatteiden vaihto vessakopissakin.

Torstaina oli taas ohjelmassa lounaskävelyä puolen tunnin verran, ja venyttelin taas jalkoja ja selkää. Suosittelen kyllä kokeilemaan näitä pikkulenkkejä lounaalla! Auttaa tosi hyvin iltapäivän nuutuneeseen fiilikseen (paremmin kuin kahvi).


Perjantaina kuittasin päivän liikunnat työajalla, kun käytiin katsastamassa uusi 18 väylän frisbeegolf-rata - tai sen luonnos - maastossa. Vitsi muuten sai kävellä ja tyhmänä olin valinnut vielä kumpparit jalkaan. Kahden tunnin lenkki maastossa hienoissa maisemissa tuntui kyllä mukavalta ja sääkin sattui kohdilleen. Näitä lisää.

Lauantai oli raksapäivä, joten muuta ei sitten jaksanutkaan.

Sunnuntaina heräsin aikaisin ja tein ihanan venyttelysarjan. Päivällä lähdettiin Laajalahteen fäteillä hakemaan geokätköjä, ja viihdyttiin melkein kolme tuntia maastossa. Välillä vähän satoi vettä ja kengät oli litimärät lenkin jälkeen.

Viikko sujui treenien puolesta täydellisesti, sillä tavoitteena on vähitellen nostaa treenitehoja ja herätellä kroppaa kesän löysäilyn jälkeen taas kunnon menoon. Liikunta oli monipuolista ja pääosin varmasti pk-alueella. Tarkalleen en voi tätä tietää, sillä olen hukannut sykevyöni...

Ensi viikolla on ehkä enemmän juoksua! Pysykääs kuulolla.

Viikko 42

Ma: Pyöräily 20 km, 50 min. Pyöräily 20 km, 50 min.
Ti: Kävely 30 min. Venyttely.
Ke: Juoksu 30 min.
To: Kävely 30 min.
Pe: Kävely 2 h. Venyttely.
La: Lepo
Su: Venyttely 30 min. Maastopyöräily 2 h 45 min.


Syyskuun kuvakollaasi



Kuten päivitystiheydestä on voinut päätellä, on arki peitonnut blogihommat syyskuun osalta ihan täysin. Monenlaista on mahtunut tälle syksylle - niin mukavaa kuin ikävääkin - mutta sellaista elämä aina välillä on. Jostain syystä kaikki aina kertautuu ja kasautuu, jolloin sopasta tulee entistäkin sakeampi. 

Syyskuun alussa kävin työkaverin kanssa tutustumassa Vuokatin vaellusmaastoihin Halti Outdoor Weekendissä. Mentiin tapahtumaan kotimaisen leikkivälinevalmistaja Lappsetin vieraana, ja vitsi oli hauska reissu! Polkujuoksijoiden menoa katsellessa kävi kieltämättä mielessä että olispa kiva suorittaa lappu rinnassa. 

Elokuussa aloitettu keittiöremontti on nyt saatettu kunnialla päätökseen. Olen kyllä supertyytyväinen lopputulokseen ja ennen kaikkea ylpeä siitä että tehtiin kaikki itse ja vielä loppuun saakka. Viimeisenä silauksena ompelin uudet verhot jotka Tomi sitten silitti paikoilleen. Saumatonta yhteistyötä siis. 

Samaan syssyyn sattui myös meidän pihan remontti. Kaivinkonekuski soitti päivän varoajalla ja tuli kiire raivata tontille tilaa että kone mahtuu työskentelemään. Kaivinkone jylläsi viikon päivät pihamaalla syventämässä ojia tontin rajalla ja vetämässä uusia linjoja rännikaivoille ja salaojaputkille. Satuin itse vielä olemaan kuumeessa kun tämä kaaos osui kohdalle, ja onneksi taas appiukko riensi apuun ja toimi kaivinkoneen lapiomiehenä. Mihin sitä joutuisi... 

Liikunnat on jääneet nyt vähemmälle osalle, ja olen tehnyt sen minkä töiltä ja urakoilta ehtii. Pitkällinen flunssa haittasi harrastamista, ja kun siitä pääsin onnistuin murtamaan kylkiluuni kopinkulmaan liukkaassa koiratarhassa seikkaillessani. Kehon vikatilojen määrä on näemmä vakio. Onneksi kylki kestää pyöräilyä joten sitä on tullut tehtyä paljon.


Syyskuulta käteen jäi kiireinen fiilis ja monta huolta ja surua, mutta toisaalta suuri kiitollisuus siitä, että meillä on paljon rakkaita ihmisiä ympärillä, jotka ovat pyyteettä valmiita auttamaan omien kiireidensä keskellä. Kiitos teille! Huolehditaan toisistamme. 



Radiohaastattelu työn tiimoilta



Linkkivinkki Radio Pookin tekemästä haastattelusta. Kannattaa kuunnella jos kiinnostaa Kokkolaan ja minun työhöni liittyvät asiat.


Jotunheimen


Jotunheim oli skandinaavisessa mytologiassa yksi yhdeksästä maailmasta, jääjättiläisten ja kivijättiläisten asuinpaikka. Se sijaitsee Midgårdissa, valtameren takana olevilla äärimmäisillä rannoilla. Jättiläiset kävivät usein sotaa jumalten kanssa, joiden maailman Asgårdin erotti Jotunheimista Iving-joki, joka ei koskaan jäädy. Mytologian mukaan maailmoja yhdisti elämänpuu Yggdrasil. Yksi Yggdrasilin kolmesta juuresta ulottuu Jotunheimiin ja imee ravintoa Mimirin (tunnetaan myös nimellä Mimer) kaivosta.
Jotunheimia hallitsee jääjättiläisten pelätty kuningas Thrym. Jotunheimin suurinta kaupunkia ja linnoitusta Utgardia puolestaan pitää hallussaan Utgarda-Loki. Muita linnoituksia ovat Gastropnir, Menglad-naisjätin koti, ja Thrymheim, Thiazin vuorilinna.
Lähde: Wikipedia

 Ei ole vaikea kuvitella mistä vanhat tarinat syntyvät. Ei tarvitse kuin katsoa ympärilleen, niin ymmärtää että Norja on myyttien syntypaikka, maaginen itsessään. Jotunheimenin kiviset, terävät huiput kohoavat kuin linnantornit kulkijan yläpuolelle. Tai jättiläiset, jotka kurkottelevat kohti taivaan jumalia. Korkealla lymyävät jäätiköt ovat kuin kruunuja - tai jääjättiläisiä - jotka loistavat valkoisina mustien vuorien keskellä.

Jotunheimen on eristäytynyt muusta maailmasta ja pilvien verhoamien maisemien keskellä tuntee todella luonnon mahtavuuden.





Jotunheimenin kansallispuisto sijaitsee Etelä-Norjassa. Se käsittää yli 1000 neliökilometriä laajan alueen, ja on piirteiltään hyvin vuoristoinen ja jylhä. Kaksi maan ja samalla Pohjois-Euroopan korkeinta huippua Galdhøpiggen (2 469 m) ja Glittertind (2 464 m) sijaitsevat alueen laidalla. Alueen sisällä ei kulje teitä, mutta se on helposti saavutettavissa muutamista paikoista omalla autolla ja myös julkisella liikenteellä. Kansallispuistoa halkoo runsas polkuverkosto ja lukuisat tunturiasemat on varsin hyvin varusteltuja.

Vaikka Jotunheimen onkin suosittu vaelluskohde sen maastoa ei tule aliarvioida. Reitit ovat paikoin hyvin kivikkoisia ja runsaat sateet tekevät niistä liukkaita kulkea. Paikoin lumirinteet ovat jyrkkiä ja virrat voimakkaita. Suurimpien jokien yli on tosin rakennettu sillat ainakin pääreiteillä. Joillakin reiteillä on suorastaan tungosta (esim. Besseggenin harjanne tai Galdhöpiggenin huippu) ja toisaalla saa kulkea päivätolkulla ilman ihmiskontakteja. Kännykkäverkot toimivat epäluotettavasti jylhien vuorten keskellä.









Tutustuimme itse tähän lumoavaan paikkaan elokuisella vaelluksellamme. Olen kirjoittanut retkikertomuksen Retki-lehteen josta se on toivon mukaan piakkoin luettavissa. Sitä ennen voitte tutustua videoihin jotka tein reissusta. Ja kyselkää ihmeessä jos herää jotain kysymyksiä!



Maanantai, Galdhöpiggenin huiputus

Tiistai

Keskiviikko

Torstai

Perjantai

Lauantai

Halti Outdoor Weekend

Kuva lainattu järjestäjien sivuilta.

Tänä viikonloppuna minut voi bongata Vuokatista Halti Outdoor Weekendistä.

Lähden sinne suomalaisen leikkivälinevalmistaja Lappsetin kutsumana ja kävelemme porukalla lauantain 12 kilometrin vaellusreitin. Odotan innolla luentoja, Vuokatin maisemia ja ulkona oleilua. Tästä varmasti lisää myöhemmin blogissa!


Elokuun kuvakollaasi


Elokuu oli sekä lomakuukausi että reissukuukausi. Blogin päivitys on jäänyt pyörityksessä vähemmälle kun kotona on kerennyt lähinnä kääntyä heittämässä edellinen laukku sisälle ja uusi matkaan.

Heti loman alkuun lähdin ratsastusleirille Seinäjoelle opiskelemaan ratsastusjousiammuntaa ja muita aselajeja. Voit lukea siitä täältä.

Seinäjoen jälkeen oli jokunen päivä aikaa oleilla kotona koirien kanssa, kunnes oli taas aika nakata rinkka autoon ja suunnata kohti Norjan vuoristoja. Varsinainen reissukertomus on vielä julkaisematta, mutta voit fiilistellä meidän Galdhöpiggenin huiputusta täällä. Reissun suhteen kaikki onnistui aivan älyttömän hienosti ja napattiin paluumatkalla vielä Ikeasta uusi liesituuletin kotona odottavaa keittiöremonttia varten.

Norjasta kotiin ja taas parin päivän palautus sekä kamojen siivoaminen paikoilleen. Nyt oli aika pakata ykköset laukkuun, käydä kampaajalla "trimmattavana" ja lähteä meidän vihertiimin kanssa kohti Berliiniä ja IGA -puutarhamessuja.

Berliini oli kaupunkina ristiriitaisia fiiliksiä herättävä. Tavallaan todella ruma ja huonosti hoidettu, mutta kuitenkin tosi eläväinen ja boheemi. En oikein tiedä pidinkö siitä vai en. Onko muita jotka on vierailleet siellä? Puutarhamessut itsessään oli hienot ja nähtiin huikeita juttuja reissun aikana.

Tämäkin reissu onnistui odotusten mukaisesti vaikka matkassa olikin hieman huonoa tuuria reissuseurueen osalta. Berliinistä palasin suoraan työpöydän ääreen raivaamaan loputtomia sähköpostivuoria ja rästissä olevia asioita. Tömähdys arkeen oli melko totaalinen.

Viime viikonloppuna tulikin sitten uusi keittiö ja vanha piti purkaa pois sekä avata hieman näkymää olohuoneen puolelle. Saatiin aivan ihana remppatiimi kasaan ja homma sujui mutkattomasti ja tehokkaasti. Raskasta hommaahan se on ja vieläkin odottaa maalaukset kotosalla, mutta voiton puolella ollaan.

Tunnen kyllä luissa ja ytimissä että tästä kuukaudesta palautellaan vielä pitkään. Syyskuussa on tiedossa lisää reissuja ja seuraava projekti kotosalla, mutta tällaista se elämä on. Pitää takoa kun rauta on kuuma. :)

Mites sun elokuu sujui? Olisi kiva kuulla kesän jälkeen kuulumisia. 

Galdhöpiggenin huiputus



Viime viikko vaellettiin Norjassa Jotunheimenin kansallispuistossa. Reissu oli todella onnistunut ja palattiin kotiin monta kokemusta rikkaampina. Vaeltaminen on kyllä paras unohtaa kodin ja työpaikan asiat. Sitä niin keskittyy kulkemiseen ettei jää energiaa murheille tai stressinaiheille.

Reissussa tuli otettua paljon kuvia ja kuvattua hieman videopätkääkin, ja tulen julkaisemaan niitä myös täällä blogissa.

Huiputimme ensimmäisenä päivänä Norjan korkeimman vuoren Galdhöpiggenin, joka oli Viiden huipun haasteessa toisiksi viimeinen koitos. Tässä hieman videokokemuksia huiputuspäivältä.



Uusimmassa Retki-lehdessä on muuten pieni juttu Viiden huipun haasteesta. Kannattaa lukaista! 



Retkeilyä Larsmossa





Nyt on kulkaas löytynyt uusi lähiretkeilypaikka jota vain lämpimästi suositella muillekin! Nimittäin Holmin vaellusreitti Kokkolan naapurikunnassa Larsmossa. Reitti on helposti saavutettavissa Kokkolan ja Pietarsaaren väliseltä Rantatieltä (749) kun jättää auton aivan tien vieressä sijaitsevan Larsmon koulun pihalle. 

Reitti kannattaa kiertää vastapäivään, sillä heti tienylityksen jälkeen löytyy postilaatikko jossa on ilmaisia karttatulosteita reitiltä. Vitsi miten hieno palvelu! Holmin vaellusreitti on todella monipuolinen ja mielenkiintoinen maastoltaan. Se on pääosin erittäin helppokulkuista ja kaikkiin ylityspaikkoihin on rakennettu tukevat siltarakenteet tai pitkokset. Reitiltä löytyy kalliota, tunnelmallisia metsäpätkiä, järvimaisemaa, hienoja kivikkoja ja aukeita paikkoja. 

Holmin reitille kannattaa lähteä koko perheen voimin retkeilemään ja etsimään vaikkapa geokätköjä. Reitti sopii hyvin myös maastopyöräilyyn ja polkujuoksuun. Molnvikenin lammella voi pysähtyä syömään eväitä hyvällä tulipaikalla josta löytyy kaikki tarpeellinen siistejä huussitiloja myöten. Täytyy sanoa että kylläpä naapurikunnassa osataan huolehtia retkeilijöistä. Iso peukku! 

Tässä muutamia fiilistelykuvia parilta eri reissulta kyseisissä maisemissa. 








Geokätkö hakusessa.









Molnvikenin lammella nuotiokatos, puuvaja ja huussi.

Savotta Happy Stove -risukeitin hommissa. 










Reissun jälkeen seikkailu jatkuu koulun pihalla urheilullisissa merkeissä. Mäki ylös, liukurataa alas ja telineisiin roikkumaan!