Varusteet NUTS Karhunkierrokselle

Karhunkierroksen 53 km:n polkujuoksumatka lähestyy huimaa kyytiä ja varustevälppäys on ollut käynnissä jo jonkin aikaa. On tilattu geelejä, mietitty tankkausta ja nesteytystä (viime kisassa minulla loppui vesi kesken ja jouduin käymään Tomin varastolla), viilattu vaatetusta ja toivottu kädet kyynärpäitä myöten ristissä hyviä kelejä ja pahimpien lumien sulamista.


Viime vuonna saatiin juosta aurinkoisessa ja melko lämpimässä säässä. Kevään ollessa näin myöhässä minulla on vähän sellainen haisu että en tule juoksemaan t-paidassa. Yllä kuvassa näkyvä  valkoinen Shimanon pyöräilypaita on ollut luottovaate myös juoksussa pidemmän aikaa. Korkea kaulus, hengittävä materiaali ja takana sijaitsevat taskut tekevät siitä todella monipuolisen vaatekappaleen. Mutta optiona sekin lähtee mukaan, ja lisäksi pakkaan ohuen Haglöfsin pitkähiaisen paidan yläkropan suojaksi.

Urheilurintsikoissa olen täysin myyty Color4Caren bamburintsikoista jotka sopivat juoksuun tällaiselle pienirintaiselle oikein mainiosti. Tärkeintä että niissä ei ole mitään puristavaa alanauhaa joka yhdessä sykevyön kanssa aiheuttaa ahdistavan fiiliksen.

Ostin pari viikkoa sitten uudet juoksutrikoot (Salomon Intensity) ja ne lähtevät mukaan myös kisaan. Trikoissa on korkea vyötärö, hieman kompressiota, riittävä pituus ja hyvä istuvuus. Tilasin housut koossa M ja näin jälkikäteen mietittynä S-koko olisi voinut olla vielä parempi. Trikoissa on selässä pieni vetoketjullinen tasku johon mahtuu esim. Honor 8 puhelin ihan vaivattomasti. Takaa löytyy myös kaksi verkkotaskua geeleille. Reisien kohdalta löytyvän kuvioinnin pitäisi auttaa mäkien tunkkaamisessa sillä siitä saa käsille pitävän ponnistusalustan.



Kenkävalinta osuu noin 80 prosentin varmuudella yläkuvassa näkyviin Salomon Speedcross Pro -maastokenkiin. Jätän vielä pienen option Icebugin nastakengille, sillä reitti saattaa olla myös liukas. Icebugin säärystimet lähtevät suojaamaan kenkiä roskilta ja lumelta. 



Takkivalinta on vielä hieman auki, sillä sääennuste muuttuu jatkuvasti. Vaihtoehtoina on Adidaksen joustava ja hengittävä ohut takki ja yläkuvassa näkyvä Adidaksen ohuttakin ohuempi tuulitakki joka on varustettu hupulla. Uskoisin että mikäli laitan pitkähiaisen paidan päälle taidan päätyä tuohon ylläolevaan takkiin. Se kulkee kivasti repussakin mikäli tulee lämmin. Optioksi pakkaan reissulaukkuun myös ultrakevyen kuoripuvun. Sen voi heittää päälle mikäli sääennuste lupaa luvattoman pahaa keliä.

Lisäksi otan polulle mukaan tuubihuivin, lippiksen, ohuet merinovillasormikkaat ja sukat (ihan tavalliset juoksusukat, eli saa nähdä tippuuko varpaat).



Energiapuolella pääosaa näyttelee High5:n IsoGel. Se on monessa tilanteessa hyväksi havaittu ja helppo nauttia vetisen koostumuksensa ansiosta. Tavoitteena on ottaa kaksi geeliä tuntiin, eli meidän "aika-arviolla" geelejä pitäisi raahata tunturiin se parikymmentä per naama.. Minulla tulee yleensä kuuden tunnin aikoihin stoppi geelien suhteen, joten otan geelejä reilu kymmenen kappaletta ja jatkan siitä taateleiden, ruisnappien, mustikkakeiton ja suklaan voimin.

Kyllähän te tiiätte. Miksi tätä tehdään...

Teen mukaan myös yhden voileivän, sillä Öjan testilenkin perusteella tiedän kaipaavani jotain tukevampaa syömistä. Otan mukaan myös suolatabletteja joita napsin pari-kolme kappaletta vähän fiiliksen mukaan. Mikäli sää on todella lämmin laitan juomarakkoon vähän merisuolaa.

Juoksureppuun (Salomon Advanced Skin S-Lab) tulee 1,5 litran nestesäiliö vettä ja etutaskuihin 0,5 litran pullot urheilujuomaa (High5). Toivottavasti tämä riittää tällaiselle litrahuulelle, nimittäin eka huoltopiste on vasta about 30 km:n kohdalla ja lämpimällä säällä juon helposti tuon määrän nestettä. Maastostakin saa toki vettä tarpeen tullen ja sehän on ihan tuttua touhua vaelluksilla.

Lisäksi reppuun tulee tietenkin pakolliset varusteet ja muu tarpeellinen, eli avaruuspeite, pilli, itseliimaantuva side, pari rakkolaastaria, särkylääkettä, kännykkä (minigrip-pussissa) ja vessapaperia.

Sykettä mittaa Polarin M400 kello, jota tituleeraan maantiepositiiviseksi ja polkunegatiiviseksi. Yleensä se näyttää maantiellä vähän extraa ja poluilla nipistää kuljettua matkaa. Saa nähdä riittääkö akku koko reissun ajan. Onneksi miehen ranteessa kulkee Polar V800 jossa pitäisi riittää hönkä koko suorituksen ajaksi.

Numerolapun kiinnitän sitä varten hankittuun vyöhön.



Henkinen puoli tuntuu olevan aika kasassa. Koko talvi on treenattu enemmän tai vähemmän paskoissa keleissä (check), joten lumisohjo, vesi tai jäätikkö ei tule yllättämään millään lailla. Kilsoja on kertynyt aikalailla tasan 400 eli vähemmän mitä olisi toivonut. Mutta on se silti jotain ja tämän kisan jälkeen niitä on jo lähemmäs 500! Heh.

Öjan testilenkin perusteella kunnon pitäisi riittää maaliin raahautumiseen (check), enkä kevään jalkaongelmien jälkeen odota yhtään enempää. Tällä hetkellä ei edes jännitä, sillä kaikki kisaan liittyvät hankinnat on tehty (paitsi Tomin pilli!) joten nyt vain odotellaan viikonloppua ja hotelliaamiaisia. Niin ja syödään paljon hiilareita (check).

Eka ultramatka, huikeeta! 


JOKO JÄNNITTÄÄ?!? Kattavaa kisarapsaa odotellessa voi käydä lukemassa viime vuoden postauksen (jossa on harmillisen vähän asiaa). Nyt olisi aika antaa viisaita ohjeita ja niitä tsemppauksia! Ne nimittäin tulee tarpeeseen.



Treeniviikko 20 ja Kokkola Ultrarun



Vietetään Kokkola Cityrunin (21) ja NUTS Karhunkierroksen (53 km) ensimmäistä väliviikkoa.

Alkuviikko meni ihan levon kannalta ja arkiaskareet saivat riittää fyysisiksi suorituksiksi. Jalat tuntuivat vielä vähän väsyneiltä mutta muuten olo oli hyvä. Keskiviikkona kävin ensimmäistä kertaa juoksemassa "lounaslenkin" Patamäellä ja hapotti kivasti. Illalla tuli tehtyä myös fysioterapeutin antamat juoksua tukevat lihaskunto- ja venyttelyohjeet läpi. Jäykältä tuntuu koko kroppa ja kovasti pitäisi saada lihaksia vertymään.

Kokkolan Patamäen päältä kuvattuja maisemia.

Torstaina otin pyörän mukaan töihin ja sain kivan treeniyhdistelmän lounaslenkillä ja kotimatkapyöräilyllä. Päätin kokeilla uutta reittiä Ylisokojan kautta ja jännäksihän se meni. Kartalla reitti näytti tieltä mutta maastossa kohtasin hieman erilaisen näkemyksen. Lopulta en jaksanut enää tutkia kännykän näyttöä vaan suunnistin metsäpoluilla korvakuulolla Jyväskyläntien ääniä seuraillen. Parin mutaisen peltotiepätkän jälkeen pääsin taas takaisin asfaltille ja kotiin syömään. Hyviä nämä päähänpistot...




Perjantaina tein taas lounaslenkin mutta jalat tuntuivat niin väsyneiltä että loppuilta meni lepäillessä. Lauantaina luvattiin kivaa säätä joten päätettiin polkaista pyörillä kaupunkiin katsomaan Kokkola Ultrarunin lähtöä ja käydä hieman shoppailemassa. Halusin myös kurkata sunnuntain työpisteen KUR:lla. Sinne ne raskaan työn raatajat lähti puurtamaan lähtölaukauksen jälkeen ja hetken katseltuamme suuntasimme lounassushille ja kaupoille. Muutama uusi kesäinen vaate tarttui mukaan ja iltapuolella ajeltiin kotiin lämmittämään saunaa.





Sunnuntaina olikin melko aikainen herätys, sillä lähdin puoli viiden aikoihin kelaamaan kohti kaupunkia. Siellä ne pisimmän (24 h) ajan juoksijat vielä puursivat kun kurvasin urheilutalon pihalle ja ryhdyin huoltohommiin. Työnkuva oli varsin yksinkertainen, eli täytin huoltopisteen tarjontaa sitä mukaa kun tuotteita kulutettiin ja tarjoilin jo melko uupuneille juoksijoille puuroa ja lämmintä juotavaa. Aamun edetessä alkoi huoltopisteelle ilmestyä lisää väkeä ja ilmakin lämpeni kivasti. 

Juoksijat etenivät parhaansa mukaan ja osa vaikutti todella hyvävoimaisilta. Osalla oli ongelmia mm. jalkojen ja nesteiden imeytymisen kanssa. Mutta sisukkaasti silti painettiin eteenpäin ja puolen tunnin paikkeilla yleisö ja järjestäjät kerääntyivät radan varteen kannustamaan loppukiriin. Kahdeltatoista puhallettiin homma seis ja kävin tarjoilemassa juoksijoille virvokkeita radan varteen. Palkintopallille nousu ei näyttänyt enää niin vetreältä, mutta fiilikset oli varmasti katossa. Iso kunnioitus! 

Osallistuin Mr. Luontoloisen kanssa vielä purkuhommiin ja lähdettiin sitten juhlistamaan lastensynttäreitä. Pääsin muutes kokeilemaan siellä sähköpyörää ja vitsi oli jännittävä! 








 Treeniviikko 20


Maanantai: Lepo
Tiistai: Lepo
Keskiviikko: Juoksu + mäki 4,5 km/24 min. Venyttely+fyssarin ohjeet 1 h
Torstai: Juoksu + mäki 3,7 km/24 min. Pyöräily 22,4 km/1 h 14 min
Perjantai: Juoksu + mäki 3,7 km/26 min
Lauantai: Pyöräily 20 km/1 h. Pyöräily 20 km/1 h
Sunnuntai: Pyöräily 20 km/1 h



Lopuksi vielä KUR:lta päähän jäänyt kappale:




Treeniviikko 19

Viikot vierivät nopsaan ja kevät etenee jos ei vauhdilla niin etenee kuitenkin. Viime viikolla oli ohjelmassa aktiivista himmailua, sillä lauantaina juostiin Kokkola City Run uusitulla reitillä. Kisan suhteen ei ollut muita tavoitteita kuin juosta hyvävoimaisena maaliin, joten vauhti päätettiin fiiliksen mukaan. Kisarapsa löytyy täältä joten ei siitä sen enempää tässä postauksessa.

Edeltävänä sunnuntaina juostu Öjan maastopitkis pakotti lepäämään alkuviikon, joten  juoksua tuli tehtyä kisan lisäksi vain yhden lenkin verran Takomorunnersin yhteislenkillä. Muuten vain venyttelin ja tein kevyttä coren aktivointia ennen kisaa.



Cityrunin jälkeen jalat tuntuivat hieman tukkoisilta ja vedin koko viikonlopun niin sanotusti lonkkaa. Kävin yhden yön reissun mökillä uimassa ja saunomassa, grillailtiin äitienpäivän kunniaksi vanhempieni luona ja vierailin mummulassa. Ihan sellaista perusjuttua. Viikonlopun aikana tuli syötyä vähän normaalia enemmän kaikenlaista herkkua ja kroppa tuntui vähän kaipaavankin ylimääräisiä hiilareita. Siinä mielessä juoksu on kiva laji että ruuan kanssa ei tarvitse olla niin tarkkana. Kunhan sitä syö riittävästi.










Treeniviikko 19


Maanantai: Lepo
Tiistai: Venyttely
Keskiviikko: Juoksu 5,4 km/45 min
Torstai: Lepo
Perjantai: Kokkola Cityrun 21 km/2 h 9 min
Lauantai: Lepo
Sunnuntai: Lepo